Puikot Vinkuu

Mulla on aina ollut sellainen meininki, että kun jotain aloitetaan, se kanssa tehdään sitten saman tien loppuun heti eikä jäädä tussaamaan. Niin nytkin.

21 tiskirättiä ja 5 pannulappua.

Kuvasta ei ehkä saa kovin hyvin selvää, mutta siinä on ylhäältä alas päin neljä turkoosia, neljä punaista, neljä vihreää, kaksi vaaleanpunaista (ylempi näkyy vähän huonosti, mutta oikeasta reunasta sekin pilkottaa), kaksi turkoosia, kolme luonnonvalkoista ja kaksi sinistä rättiä ja sitten kaksi vaaleanpuna-vihreää, yksi viininpuna-violetti ja kaksi violetti-harmaata pannulappua. Kolme alinta on seiskaveikan jämiä ja ylemmät pannulaput Tennesseetä, rätit kaikki mikä mitäkin puuvilla-, puuvillasekoite tai bambulankaa stashin uumenista. Nyt ei pitäis loppua kesken. Samalla siinä on 26 aloitettua ja lopetettua projektia, joten KYH-vaatimus on vissiin täytetty, vaikka aikaa on vielä. Rätti-pannulapputouhut jatkunevat silti edelleen, sillä jämälankoja on vielä runsaasti.

Junassa on aikaa neuloa ja tuollaiset työt ovat siihen juurikin sopivia. Tuoreimman aloitetun neuleen (Shettis Wollmeisestä) nimesinkin juuri näiden junamatkojen kunniaksi Korsoksi, vaikka en ole juuri tätä työtä mukana pitänytkään. Ei nimi huivia rumenna.

Shettiksen alku. Wollmeise twin Dunkle Kirsche ja WD Dunkle Kirsche, vuorotellen eri keriltä, kun ovat aika lailla eri sävyiset ihan silmin nähden. Tässä kuvassa tosin on aivan liian vaaleat sävyt, mutta just nyt en jaksa säätää ja turata.

Viikko on ollut ai-van hirveä (Ja nyt on vasta keskiviikko, huoh!). Asiaa ei helpota ollenkaan se, että olen stressikuumeessa tai se, että viikkoon sisältyy kolme reissupäivää. Yksi vielä jäljellä. Hääjuhlahuiviini ajatellut langat ovat vielä teillä tietymättömillä ja juhlat ovat ensi kuun alussa. Viimeistään ensi viikolla on tehtävä toivioretki omaan stashiin ja sen jälkeen suunnitelma seenä lähilankakauppaan. Kylmää punaista yksi suorakaidehuivillinen hakusessa. Tai ehkä se suorakaidekin on syytä muuntaa Shettikseksi, se kun on jo niin takaraivossa, että osaisin varmaan neuloa vaikka unissani. Kostoksi taidan nimetä sen huivin Keravaksi.

10 Responses to “Junassa ehtii!”