3, 2, 1, go!

KYH alkoi. Oikein tuotteliaasti alkoikin, kun päätin aloittaa rypistämällä talouteen uusia tiskirättejä. Tätä tarkoitusta varten piti oikein erikseen hakea lankaa kaupasta. Sitä kun ei ole ennestään riittävästi eikä varsinkaan just lisää hankittu.

Ensimmäisiä KYHäelmiä.

On ollutkin oikein hyvää aikaa neuloa, kun sekä eilen että tänään olen käynyt työreissussa pääkaupunkiseudulla ja juna-aikaa on ollut runsaasti. Junat ovat toisinaan tosin tuskastuttavan täysiä ja tänäänkin paluumatkalla pääsin kaivamaan puikot laukusta vasta Mäntsälän tällä puolen. Pari vastapäätä istunutta naista tosin taisi pitää minua lähinnä seinähulluna, kun toinen kohteliaasti ensin tiedusteli, mitä neulon ja vastasin rehellisesti. Ilme ainakin oli melko tyrmistynyt.

Mutta ei hätää, tuotteliaisuuteni on vain silmänlumetta. Tässä kuussa pitäisi saada aikaan kaksi pitsihuivia ja kummankin langat ovat vielä ties missä matkan varrella. Töissäkin pitäis ehtiä käydä, työreissuja on monta ja kiirettä paljon. Että eiköhän tahti hiivu viimeistään siinä vaiheessa, kun niiden kimppuun pääsen.

Pistäydyin tänään pikavisiitillä pääkaupungin sykkeessä, kun jo valmiiksi olin melkein hoodeilla työreissun vuoksi. Ja pitihän sitä taas…

Ooh, huuh, jeeh! Lääh!!!

Pahoittelen, mutta on taas pakko mehutella. Ostin isot lodjut suklaata kotiintuomisiksi ja jotenkin vahingossa mukanani kulkeutui kotiin myös taas yksi punainen WM-vyyhti. Hupsista keikkaa. Se on WD-Brombeere 100% merinoa. Ihana, kerrassaan.

One Response to “3, 2, 1, go!”

  • Tiia says:

    Mä olen viime vuonna antanut tiskirättejä häälahjaksi, tänä vuonna menee ylioppilaslahjaksi. Mitähän ne naiset siihen olis sanoneet…? (Mut joo, kyllä sitä on ollut muutakin lahjaa siihen oheen kuitenkin…)

    Tuo sun uusi käsityöpussisi on aika ihku!

Leave a Reply

HUOM! Bloginpitäjä hyväksyy kommentit ennen kuin ne tulevat näkyviin!