Puikot Vinkuu

Asetin aiemmin syksyllä tavoitteeksi tehdä viisi joululahjaa itse. Saavutin tavoitteeni ja ylitinkin sen aika komeasti. Joulupaketeista kuoriutuu tänä vuonna omatekoisia lahjoja aika paljonkin: kolme baktusta, kuudet lapaset, kolme pipoa, neljät sukat, kolme kaulahuivia, yksi pitsihuivi ja yksi slipari.

Niinpä siis on aika palkita itseään. Siis tietysti neulomalla lahjaneuleiden tieltä keskeneräiseksi jääneitä vähemmän kiireellisiä töitä valmiiksi. Ehkä joku muistaakin, että olen aloittanut pitsihuivia vironvillasta ja sukkia itselleni punaraidallisesta sukkalangasta (jonka merkki jäi arvoitukseksi).

No, sukat on nyt valmiit.

Sukkaset ruskeissa rotusäärissä...

Joo, ei ole rusketuksesta tietoakaan enää. En kohdistellut sukkiin raitoja kohdakkain, olenhan ihan huippuvilli sukanneuloja ja lisäksi vähän laiska miettimään sellaisia juttuja kovin tarkkaan.

Ihanat värit!

En kyllä meinaa päästä yli siitä, miten kauniit sävyt tuossa langassa on! Miksen minä ääliö voinut säästää vyötettä?! Keksiikö joku, mitä (sukka)lankaa tämä voisi olla? Minä olen aika varma, että Regiaa, mutta en ahkerasta googlauksesta huolimatta löytänyt mistään tätä väriä. Ehkä tämän valmistus on jo lopetettu.

Kantapäät.

Käytiin eilen sitten lahjakierroksella miehen sukulaisten luona. Kannatti piipahtaa miehen mummolassa, sillä pois lähtiessämme sain matkaan aarteita.

My precioussssss...

Joo, lankaa! Näitä on yhteensä varmaan ainakin kilon verran ja neljässä eri sävyssä. Ylävasemmalla pilkistävä tummempi violetti ja etualan pinkki ovat yhtä säiettä ja vaaleanpunainen ja vaaleampi violetti kahta. Tosi ohutta, mutta samoja sävyjä on useita keriä, joten voi neuloa moninkertaista lankaa. Pehmoista kuin mikäkin. Ajattelin ählätä mummolle kiitokseksi pitsihuivin. Suunnittelin ensin, että näistä langoista, ehkä vaikka tuosta vaaleasta violetista. Ainakin vakoilu mummon naulakolla tuotti tulokseksi mahdollisia värimatcheja sen sävyn kanssa. Mutta pitäiskö ensin neuloa se toinen keskeneräinen pitsihuivi valmiiksi? Mummelia tavataan seuraavan kerran varmaankin joulupäivänä, johon mennessä pitsihuivi melko suurella todennäköisyydellä EI ennätä valmistua kuitenkaan ottaen huomioon, että kaikki jouluvalmistelut on tekemättä vielä. En taida ottaa nyt sellaista ylimääräistä stressiä enää.

Aika paljon houkuttelisi kyllä myös päästä käsiksi SNY-peräisiin lankoihin…

6 Responses to “Ihan ittelle”