Puikot Vinkuu

Archive for October, 2009

Monet ovat varmaan jo kuulleet tai muualta lukeneet ja tietoisia, mitä Novitassa puuhataan, mutta polkkaan tästä silti, ihan vain, koska olen niin äimistynyt. Käykää lukemassa tarkemmin vaikka Tikrun blogista tai Ravelrysta, jollette tiedä, mistä horisen. Mikäli käsitin oikein, Novitan vastaus tähän asiaan liittyviin vihaisten neulojien vihaisiin viesteihin on ollut lähinnä puolustuskantainen ja siellä on osoiteltu syyttävällä sormella mm. Me-lehteä ja varmaankin kaikkia muita paitsi itseä. Tämä kaikki on toki vielä pelkkää kuulopuhetta. Olipa Baktus-huivin ohjeen julkaisuun alkuperäisen suunnittelijan lupa tai ei, ainakin alkuperäinen suunnittelija pitäisi mainita ohjeen yhteydessä. Novitan kannalta todellakin toivon, että tässä on kyseessä jokin muu kuin suunnitelmallinen toisten ohjeiden plagiointi. Ja vaikka lupa olisi kysytty ja tekijänoikeuslain puitteissa toimittu, ei tämä ainakaan ole omiaan nostamaan Novitan julkisuuskuvaa meidän nettiä seuraavien neulojien keskuudessa. Eihän siellä ole voitu luulla, että tästä ei nouse mitään jupinoita? Ihmettelen vain, miksi on tarpeen suhtautua asiakkaisiin näin ylimielisesti. Kivitän sitten, kun kivityksen aika on ja kun asiaan saadaan kaikkien tahojen kommentit, mutta ei tämä kyllä hyvältä näytä.

No voi saamari.

Slipari

Kuvasta näkyy vähän heikonlaisesti, mutta lyhythän tästä tuli. Ei voi mitään, onneks joulupukilla on pohjaton kontti ja itelle voi tehdä uuden. Oisin vaan tykännyt kovasti tästä väristä. Nyt istumaan käydessä pullottava mahamakkara kieräyttää sliparin alareunan nöyryyttävästi rullalle, joten ehken käytä tätä itse. Lankaakin olis vielä ollut reilusti enemmän, mutta kun pyörönä pistelin menemään ja laiskuuttani en jaksanut kainaloiden kohdalla sovittaa (Olis pitänyt säätää puikkojen kanssa, kun neuloin sen verran lyhyillä) vaan ajattelin, että kyllähän se nyt passaa. Joopajoo. Mitä opimme tästä? Että ei se mallitilkku pelastanut taaskaan

Kainalo.

Ellikään ei yhtään auttanut mittailuissa vaan ihan pokkana veteli hirsiä.

Elliä unettaa.

Paitsi tietenkin heti ollaan valppaana ja tullaan viereen naureskelemaan, kun emäntä yrittää kuvata liian lyhyttä slipariaan.

Ja uutta putkeen. Leikitään vaikka, että tässä ei ole taas tulossa Shettistä. Joulupukkikaan ei ehkä enää keksi, minne nämä lukemattomat vironvillashettikset työnnetään, mutta se on pukin murhe se.

Pirteet on värit.

Salamavalo on joskus iloinen asia, mutta pilkkopimeässä syysillassa sillä saa aikaan ainoastaan vääristyneitä värejä.

Loma loppui ja arki alkoi. Ensi viikonloppuna on onneksi mukavaa odotettavaa, kun Lahdessa on kässämessut. Sinne siis kaikki kynnelle kykenevät.

Noniin.

Pitkästä aikaa ostin nauhanamia (ja mietin, että miksei niitä salmiakin ja lakun makuisia enää saa).

Mmm, namia.

Arvasittekin jo varmaan.

Makee neule.

Tuliskohan tästä hyvä kaulaliina? Pysyy välipalakin matkassa samalla.

Joo, ei muuta tällä kertaa.

Blogissa eleteään nyt monessa mielessä uudistusten aikaa. Uudesta surffilaudasta jo hehkuttelinkin. Lisäksi eiliset Flickr-uudistukset ja toisaalta myös blogiemännän sopivasti uudistusten aikaan osunut loma puhalsivat käyntiin muutosten tuulet ja koko homma kulminoitui eilen illalla siihen, että kuvien lisäksi uuteen sijaintiin muutti myös blogi, jonka ulkoasu muuttui samalla uniikiksi. Olimme jo useita kuukausia pohtineet www-palvelujen ostamista ja nyt sitten lopulta saimme aikaiseksi, kun en halunnut enää mitään hubbabubba-ratkaisua kuvieni suhteen. Tässä siis iloksenne ja kauhuksenne uudistunut Vinkuvat Puikot. Kommenttinne ovat edelleen tervetulleita ja toivottuja! Lupaan, että jo tutuksi tulleisiin heikkotasoiseen tekstiin ja luokattoman huonoihin valokuviin ei tule muutosta.

Sliparikin etenee.

Otsikkopalkissa on aiemman postauksen kuvasta askarreltu siivu. Tuohon kuvaan päädyttiin ihan vain sillä perusteella, etten ole vielä ehtinyt siirtää tälle uudelle koneelleni vanhoja kuvia ja halusin kuitenkin kuvaa oman käsityön neulepinnasta jollain lailla. Kun ei elämässä ole mitään yhtä bravuurityötä (Se kai vielä antaa odottaa itseään, jos on ikinä tulossakaan.), tuumasin, että kuva juuri blogialustan vaihtohetkellä kesken olevasta käsityöstä sopii ihan hyvin. Kohta senkin kanssa päästään loppusuoralle, kun tänään kerkeän mitä luultavimmin kainaloihin asti.

Olen minä lomallani muutakin ennättänyt tehdä. Eilen yritinkin alkaa jo postaamaan Helsingissä käynnistäni. Piipahdin siellä keskiviikkona tapaamassa paria ystävää ja suorittamassa ankaraa hc-shoppailua.

Käveltiin. Käveltiin. Käveltiin.

Ilma oli onneksi sateeton, vaikka matkalla noin puolivälissä junan ikkuna rupesikin kastumaan.

Jossain oli jo aloitettu joulu.

Kierreltiin ja kaarreltiin, käytiin kahvilla ja siiderillä sekä syömässä. Ja tottakai ostoksillakin vähän.

Täälläkin käytiin, mutta en löytänyt mitään ostettavaa. Tai tarkemmin sanoen löysin liikaa enkä osannut valita, joten jäin tyhjin käsin.

Yritin ostaa lankaa. Yritin ostaa valmiita käsitöitä. Yritin ostaa ihan mitä tahansa, mutta saalis jäi aikamoisen onnettomaksi. Taito-shopista lopulta sain väkisin kaksi kerää lankaa, yhteensä siis 100 g. Mustaa Toppullia, hintaa yhteensä 2,50 euroa.

Tässä kaikki.

Onhan siinä nyt sentään kangastakin. Kaikki 20 senttiä. Ja uskomattomat kolme metriä silkkinauhaa. Niistä askarrellaan päällikankaat joululahjahillopurkeille, jos jaksetaan.

Ylimmäisenä kuvassa sitten ne varsinaiset rahasyöpöt, jos noitakaan sillä nimityksellä voi kutsua. Kolme leffaa, yhteensä hintaa noin parikymppiä, eli eipä yllätä konkurssi vielä niidenkään oston jälkeen.

No mutta, pääasia olikin tavata ystäviä ja siinä onnistuin.

Siis mitä Flickrille on tapahtunut? Kun aukaisen photostreamini ja sieltä edelleen jonkun kuvan, en pääse millään kopioimaan tai edes näkemään ko. kuvan osoitetta, jotta voisin linkittää siihen blogistani. Tällä mun uudella läpsyllähän homma toimisi niin, että osoitteen saisi kopsattua suoraan hiiren oikean takaa ja vielä edellisessä postauksessa ko. toimenpide onnistui. Nyt en pääse enää mistään Flickriin ladatusta kuvasta siihen oikeannäköiseen valikkoon (Muista kuvista kylläkin.). Mitään päivityksiä ei tälle koneelle näiden postausten välissä ole tehty ja sama ongelma koskee kaikkia kokeilemiani selaimia, joten haiskahtaisi Flickrin päässä olevaksi probleemaksi. Toimiiko teillä muilla?

Edit: Kiitos kommentoineille. Tähän tiedoksi muillekin Flickr-käyttäjille:

Tarkempi tutkiminen paljasti, että tämä on Flickrin “mahtava” uudistus ja urlit saisi nykyään sieltä all sizes -namiskan takaa. Kaikissa muissa kuvissahan mullakin kyllä hiiren oikean napin toiminto pelittää normaalisti. Minua tämä tämmöinen ekstraveivaaminen rupesi ärsyttämään siinä määrin, että jatkossa mun kuvat ladataan jonnekin muualle. Tärkeimmät varmaan pakon edessä lataan blogiini ja esitän tätä kautta.

The new javascript introduced for People in Photos has stopped members from being able to right click on their photos. It’s an acknowledged issue in the official topic and you’ll see a few other topics about this.
Lähdesivu

To get the URL of the actual image file, find the photo you want to use. Click the “All Sizes” button above it and select the size you want. If the photo is yours, two text fields appear below the photo. The first contains a snippet of HTML that will produce the photo on your web site, with a link back to the photo page on Flickr. The second contains the URL of the image itself. Simply copy and paste the one you want into your web site.
Lähdesivu

Tuli idea.

Alku.

Joo, siinä on myös mallitilkku. Alla oleva ruskea asia ei suoranaisesti liity tähän tekeillä olevaan, siitä otettiin vain vähän mittoja. Ajattelin saada valmiiksi lauantai-illaksi, mutta voipa jäädä haaveeksi, koska olen sittenkin onnistunut haalimaan lomaviikokseni vaikka mitä tekemistä. Kai se kuitenkin joskus valmistuu.

Jotkut ehkä tietävätkin, että vanha ja armas iBookini ei enää oikein tahtonut tehdä yhteistyötä kanssani. Viimeisen vuoden olenkin enemmän ja vähemmän notkunut työläppärin armoilla, mutta tuntuu vähän onnettomalta esimerkiksi ladata kuvia sille. Lisäksi tiettyjä rajoituksia asettaa toki sekin, etten voi sille asentaa ihan kaikkea sellaista, mitä tahtoisin.

Niinpä oli ryhdyttävä tuumasta toimeen ja järjestää parannus tilanteeseen.

Työpöytä.

Todellisuus ei ole ihan näin pelottava, en siis sentään yritä käyttää kahta konetta yhtä aikaa, mutta kun uusi kone sattui tulemaan perjantaina työpäivän aikana, en tietenkään malttanut olla avaamatta pakettia ihan vähän…

MacArmas.

Voi että mä olenkin nyt tyytyväinen! Uusi kone on pieni ja sievä ja nopea ja tehokas ja tekee juuri sitä, mitä haluan. Siis ainakin sitten, kun opin muistamaan, missä kohtaa mikäkin nappula mahtoikaan sijaita. Pelkästään iPhotoa on edellisestä käytössäni olleesta versiosta uudistettu niin paljon, että olen vielä vähän pihalla sen kanssa, mutta monipuolisemmalta näyttää. Toisaalta vähän turhaankin, koska tarvitsisin ainoastaan crop- ja resize-toimintoja ja uuden iPhoton arkistointisysteemi eri hakemistoihin on vähän sekava, kun on tottunut siihen, että kaikki on yhdessä ja samassa pötkössä. Uudistuksena entiseen verrattuna saan suoraan ohjelmasta ladattua kuvia Facebookiin ja Flickriin, mutta en pääse määrittelemään ladattavien kuvien kokoa, joten joudun siinä kohtaa vielä tekemään pienen mutkan, koska en halua ladata jättikuvia hidastamaan blogini latautumista. No, opetellaan. Näppäimistö on kertakaikkiaan täydellinen työkoneen näppikseen verrattuna ja hiiren toiminnot myös miellyttävät minua kovasti. Minähän en koskaan käytä erillistä näppistä, hiirtä tai näyttöä, vaikka työnantajakin sellaiset on toki meille järjestänyt. Tuntuu helpommalta, kätevämmältä ja nopeammalta käyttää kaikkia koneen kontrolleja niin, ettei tarvitse heilutella kättä sinne tänne. No, se siitä. Pointtina, että kyllä nyt kelpaa!

Punaista päälle.

Oon vähän neulonut taas. Joulupukin konttiin tuli yhdet miesten sukat, mutta koska ne ovat ehkä maailman tavallisimman näköiset, en laita niistä erikseen kuvaa. En myöskään siksi, että lahjan saaja saattaa nähdä ne silloin jo etukäteen. Sellaiset tavalliset ruskeasta Seiskaveikasta siniraidallisella Seiskaveikalla varresta raidoitettuna. Lanka tuntui tosi kovalta käsiin ja kun neuloin taannoin Nallesta niitä vaaleanpunaisia prinsessaunelmia, on vasempaan etusormeen kehkeytynyt jo kipeä railo siihen kohtaan, mistä lanka kulkee. Täytyi siis neuloa välillä jotain pehmoisempaa.

Kuvassa oleva Shettis on esiintynyt kuvissa jo monesti aikaisemminkin, mutta se oli suurin piirtein ainoa punainen asusteeni ja siitä syystä käyttö aina meinasi jäädä (ei yhteensopivia hanskoja ja pipoa). Pistäydyin torstaina Korialla Novitan tehtaanmyymälässä (Haluaisin tässä vaiheessa puolustautua sanomalla, että mua pyydettiin ja pääsin sinne ilmaiseksi. Pitihän se käydä katsastamassa, kun en aikaisemmin koskaan ollut tullut käyneeksi.) ja koska siellä sattui olemaan vaikka mitä muka tarpeellista, ostin muovikassillisen kaikenlaista. Floricaa, Tempoa ja Nallea. Kuvan myssy on entinen punainen Tempo-kerä, jonka muunsin nykymuotoonsa vitosen ja kutosen lyhyillä pyöröillä ja Jatan kertakaikkiaan voittamattomalla Mario-myssyn ohjeella. Tämä oli noin sadas tuolla ohjeella itselleni neulomani myssy ja vielä ainakin yhden meinaan tehdä. Sitten rupean neulomaan niitä muille

Vaikka olen mä niitä jo kerennyt poiskin antamaan. Ystävä pyysi löysää pipoa ja minä tein. Toki Marion, koska se on löysä malli ja sitä on helppo muuntaa vielä löysemmäksi. Vaikutti onneksi kelpaavan.

Punaisen huivin kanssa tuolla ylemmässä kuvassa poseeraavat myös punaisen settini lapset, jotka olivat ennen kaksi kerää Floricaa. Tykkäsin pitkästä aikaa neuloa sitä lankaa ja sävy on aika herkullisen värinen, vaikka oikeita sävyjä oli päivänvalossakin jotenkin ihan mahdotonta saada tänään toistumaan oikein. Tämä lähimmäs osunut kuva olikin sitten tottakai vähän suttuinen ja tärähtänyt. Kameran vika, minussahan ei ole moittimista, tietenkään! Neuloin lankaa kaksinkertaisena nelosen puikoilla. Varressa vähän palmikkojoustinta, muuten ihan perussettiä. Kyllä nyt kelpaa joulutonttuilla!

Huomenna alkaa mun syyslomaviikko. Ei olisi voinut mitenkään osua parempaan ajankohtaan! Meinaan istua sohvalla, surffailla uudella läppärilläni, neuloa, töllätä telkkua, leipoa, nukkua pitkään ja käydä shoppailemassa Lahden lisäksi myös Helsingissä. Onhan siinä sitä ohjelmaa jo ihan tarpeeksi.

Elliltä terkkuja!

Elli.

Tänään posti toi pakettiosoitekortin ja hetihän minä laukkasin hakemaan pakettia. Ihan kesken työpäivän

Ihanuuksia

Paketista löytyikin taas vaikka mitä aarteita. Kuvassa on vähän heikko laatu ja omituinen valotus, mutta kun kerrankin paistaa aurinko, on siitä saatava todistusaineisto muistiin. Ellikin yllättäen taas kaahasi paikalle heti, kun kamera kaivettiin esiin.

Takana pilkottaa kirkkaassa lasikipossa oleva vaalea herkullisentuoksuinen kynttilä ja takarivissä lisäksi pussillinen teetä. Tuon sarjan teetä juon usein muutenkin, joten hienosti osunut valinta Teen etupuolella valkosuklaa-aiheinen käsivoide. Tulee tarpeeseen, koska atoopikkona kuivun erityisesti kovilla pakkasilla ihan rusinaksi ja voidetuubi pitää olla jatkuvasti mukana. Etualalla oleva pussukka on Cloverin kolmen puikonkurittimen paketti. Mitä on suomeksi knitting needle holder? Eniveis ihan tarpeellisia nekin eikä mulla ennestään ollut tähän tarkoitukseen kovin hyviä välineitä.

Kortti.

Ekassakin kuvassa näkyy vasemmalla tuo kortti, mutta oli taas niin nätti, että päätin tällätä erikseen vielä tämän tarkemman kuvan. Voi kun mäkin osaisin askarrella!

Lankaaaaaah!

Sokerina pohjalla paketista paljastui vielä herkullisen värinen vironvillavyyhti. Tätä sävyä mulla ei ennestään ollutkaan. Vyyhdissä on 180 g lampaantuoksuista lankaa eli eiköhän siitä huivi saata tulla.

Kiitos SNY! Tykkäsin, taas.

Sitten muihin uutisiin.

Edellisessä postauksessani kaipailin sukkaohjetta ja sainkin vinkin toiseen polvisukkaohjeeseen. Tuumasta toimeen siis, kun ystävä oli mennyt ja pyöräyttänyt jälkeläisen ja tuli tarve muistaa lahjalla. Kiitos ohjeesta vinkanneille!

Pikkiriikkiset.

Help!

Supervauvan polvisukkien ohje onkin salasanan takana. Hurjan moni on ne neulonut ja olen tykästynyt mallin ulkonäköön. Nyt suunnittelin tekeväni sellaiset lahjaksi, mutta ohjetta en saa käsiini. Mitäs mä nyt keksin? Onko kellään jotain vastaavan tyylistä ohjetta tiedossa jossain?

Ps. Kuvia ens kerralla, lupaan! Tosin ei kai ilman luonnonvaloa taida niistäkään mitään tulla…

Löysin Terhiltä tämmöisen hauskan meemin, jonka poimin tavoistani poiketen itselleni, siis jopa siitä huolimatta, ettei Terhi nakittanut tätä mulle.

Siis meemi omaan kotiin liittyen, olkaa hyvä:

1. Kun astut sisään ulko-ovestasi ja katsot vasemmalle, mitä näet?
Eteiskäytävä, jonka varrella naulakko, vessan ja kylppärin ovet, pari sisäänkäyntiä olohuoneeseen ja käytävän päässä makkarin ovi, yleensä avonaisena ja siellä makkarin toisessa reunassa sitten ikkuna.

2. Minkä värinen matto on olohuoneessasi?
Vaalea. Valkoista ja hitunen ruskean sävyjä. Tosi huono valinta, koska yksikin punkun roiskahdus näkyy tietysti heti selvästi.

3. Kun katsot ulos keittiösi ikkunasta, mitä näet?
Risteys tuossa on, kioski, grilli ja kerrostaloja.

4. Mitä tavaroita löytyy lavuaarisi reunalta?
Ei siinä yleensä ole kuin palasaippua ja sen alla saippuateline.

5. Mikä on kotisi viihtyisin huone?
Olohuone. Iso pehmeä sohva, viihde-elektroniikkaa ja muutenkin nätisti onnistunut sisustus. Mun mielestäni.

6. Mikä on kotisi ihastuttavin yksityiskohta?
Jos ei lasketa sitä, että olen ylitsevuotavan rakastunut edellisen kohdan viihde-elektroniikkaan, niin ystävän maalaama taulu voisi olla ainakin kärkisijoilla. Sekin on olohuoneessa.

7. Mikä on sinulle mieluisin asumismuoto? (rivitalo, kerrostalo jne.)
Jos lähdetään siitä olettamuksesta, ettei mulla ole ikinä varaa palvelusväkeen, joka hoitaisi kaiken omakotiasumiseen liittyvän homman ja siivoaisi neljäsataaneliöisen järven rannalla sijaitsevan luksuskartanoni, sanon, että kerrostalo tai rivitalo voisi olla mulle sopivin paikka. Ja lähellä palveluita, koska ei mulla varmaan olis sitten varaa autonkuljettajaankaan.

8. Missä säilytät imuriasi?
Makkarin nurkassa, koska vaikka se on niin pieni, että mahtuisi melkein taskuun, se ei silti mahdu siivouskaappiin. Hyvin suunniteltu siivouskaappi, ei voi muuta sanoa!

9. Oletko tyytyväinen kotisi sisustukseen?
No en oo. Muovimattolattia on ällö ja valkoiset seinät kamalat, mutta vuokra-asuntoa en viitsi remontoida, eikä täällä saisikaan itse huseerata. Lisäksi eteisessä on rumia kalusteita ja keittiön ruokailuryhmä voisi kadota jonain yönä kaikessa hiljaisuudessa enkä jäisi kaipaamaan.

10. Mikä kotisi yksityiskohta kaipaisi pientä remonttia?
Eh.. ne seinät ja lattiat.

11. Onko seinilläsi enemmän tauluja vai julisteita?
Julisteita, mutta ne on kehystetty kuitenkin. Leffajulisteita kaikki. Yksi taulukin on sentään, vaikka laiskuuttani en olekaan saanut sitä vielä ripustettua paikalleen.

12. Petaatko sänkysi joka aamu?
En todellakaan. Tässä asunnossa se on pedattu yhteensä muistaakseni kaksi kertaa. Ei sitä kukaan näe, kun laittaa oven kiinni.

13. Mitä löydät kylpyhuoneesi kaapista?
Pyykkejä ja pyykinpesuainetta. Toisessa kaapissa on hampaidenpesuvälineitä, harjoja ja kampoja sekä sekalaista kosmetiikkaa. Kaappitilaa saisi olla ainakin tuplasti nykyiseen verrattuna.

14. Mitä löytyy kylpyhuoneesi alakaapista, mikäli sellainen on?
Ei ole sellaista. Jos olis, sinne piilotettaisiin varmaankin ainakin tällä hetkellä pesutornin päällä lymyilevät vessapaperirullat.

15. Jos katsot keittiösi ruokakomeroon, mitä sieltä löytyy?
No emmä kaikkee rupee luettelemaan, mutta ainakin siellä on säilykkeitä, näkkäriä, riisiä, pastaa, sipulikeittopusseja, jauhoja ja Ellin omalla hyllyllä sen ruokia. Kahvit, teet ja keksit on omassa kaapissaan.

16. Mitä jääkaapistasi löytyy aina?
Hmm, aina. Vaikea juttu. Ihan aina siellä ei ole ihan takuusti mitään yhtä tiettyä, mutta useimmiten siellä on ainakin jotain hilloa, maitoa, sinappia, ketsuppia, jotain maustekastiketta (tällä hetkellä varmaan kymmentä erilaista), maustekurkkuja ja sipulia.

17. Millainen sänky?
Ihan tavallinen jenkki, 160 cm leveä se taitaa olla.

18. Millaiset verhot kotonasi on?
Makkariin piti saada mahdollisimman pimentävät, mutta koska emme viitsi investoida rullaverhoon tai kaihtimiin (koska todennäköisesti emme tässä kuitenkaan iän kaiken asu), piti löytää mahdollisimman paksut sivuverhot. Nyt siellä on aivan ihanat pornonpunaiset samettiverhot, joista tykkään ihan hulluna, vaikka useampi vieras onkin kauhistellut niitä. Työhuoneessa on läpikuultavat tummansiniset, olkkarissa vihreät koukerokuvioiset ja keittiössä vihreät kasviaiheiset. En tykkää pikkuruisista kuvioista sisustustekstiileissä, joten nämä kuviolliset verhot on sellaisilla melko reilun kokoisilla ja selkeillä kuvioilla.

19. Mitä jääkaappisi ovessa on?
Erilaisia magneetteja (jos on pakko sanoa keräilevänsä jotain, niin minä kai sitten keräilen niitä, vaikka en kyllä mitenkään fanaattisesti eikä niitä ihan kauhean paljoa ole), kummipojan valokuva, tuttavaperheen lapsen piirustus, liput parille tulevalle Apulannan keikalle ja muutama saatu postikortti.

20. Millaisia koriste-esineitä kotonasi on?
En tykkää koriste-esineistä, joiksi luokittelen kaiken sellaisen, jolla ei ole mitään käyttötarkoitusta. Ei tule mieleen muita kuin lahjaksi saadut kaksi puista kissapatsasta.

21. Onko kotonasi valokuvia esillä? Mitä?
Ainoastaan se kummipojan valokuva jääkaapin ovessa. On kyllä ollut tarkoituksena laittaa muitakin, mutta kehyksetkin on vielä kaupan hyllyllä…

22. Mikä asunnossasi luultavasti kiinnittää ensimmäiseksi vieraiden huomion?
Hmm… En kyllä osaa sanoa. Ehkä ne makkarin punaiset verhot.

23. Mitä haluaisit joskus hankkia asuntoosi?
Lastenhuoneen.

24. Onko sinulla huonekasveja?
Muutama epäonninen. Ei ne mulla kauaa hengissä kestä.

25. Mikä on asuntosi häpeäpilkku?
Rumat seinä- ja lattiapinnat, keittiön ruokailuryhmä, eteisen kamalat kalusteet ja se, että tämä ei pysy siistinä millään.