Puikot Vinkuu

Archive for July, 2009

Viimeinen (?) lomareissu takana. Käyty on nyt Heinolassa kesäteatteroimassa, Korkeasaaressa, Särkänniemessä, Ikeassa, Jyväskylässä ja viimeeksi mainitusta tehty syrjähyppy Pohjanmaalle. Pari päivää vapaata vielä ennen kuin arki alkaa, joten voidaan tässä vielä jonnekin ehtiä.

Nyt seuraa vähän tekstiä ja paljon kuvia (koska en ole neulonut kuin muutaman hassun silmukan taaskaan), Jyväskylän reissulta siis.

Menomatkalla Jyväskylään.

Perillä äitilässä.

Vaajakoskella.

Kylillä.

Toisilla kylillä.

Vielä ennen kotiin lähtöä Jyväskylässä.

En jaksa tuusata linkkien kanssa, kun ei tämä vehjes halua laittaa niitä tuonne väliin niin kuin itse tykkäisin. Tässä siis:

• Karoliinan kahvimylly
• Wanha Paja
• Popper Design
• Riiminka
• Papiina
• Sohwi
• Poppeli
• Pikkulinna
• Taito Shop
• Villasukka
• Terhi

Ja lopuksi vielä linkki mehevät naurut kirvoittaneeseen Tikrun polkkaukseen. Lukekaa myös kommentit!

Minähän vallan villiinnyin. Sitä se kesäloma teettää. Päätin siis lähteä mukaan, toista kertaa ikinä. Ensimmäinen kerta oli se ensimmäinen suomalainen rinki.

Vai olisko pään sekoittanut tämänpäiväinen Tampereen ja Särkänniemen reissu?

Vielä loppuun komennan kaikki lukijat lukemaan Marjutin viimeisimmän kirjoituksen. Enpä muista, koska olisin nauranut yhtä paljon ja vielä jutuille, jotka ovat ihan täyttä totta.

Ps. Halpakkaneule, jonka ristin Räveltämöön Wrapsyksi (voi mielikuvituksen riemuvoitto sentään…) on jo edennyt yli puolen välin. Ou jea!

En taaskaan muistanut kuvata sitä petrolinsinistä toppia, jota aiemmin olen nykertänyt ja joka on kyllä valmistunutkin, mutta.. Siinä on vielä pari päättelemätöntä langanpäätä ja se lojuu työhuoneen hyllyn päällä odottaen päättelijää. Kuvata sen jo voisi, mutta en tietenkään muistanut ottaa sitä eilen mukaan, kun käytiin luonnon helmassa Helsingissä kuvaamassa. Kyllä, piti päästä suurempaan kaupunkiin etsimään vihreyttä taustalle. Tai oikeammin mulla oli kaikenlaisia suunnitelmia kuvata ihan toisenlaisissa paikoissa, mutta kuvaukset tulivat mieleen vasta kotiin lähtiessä. Kuvauspaikkana toimi siis Korkeasaaren parkkipaikan reunama.

Kävimme eilen pienellä porukalla pälläämässä Korkeasaaren eläimiä, kun kerran lomalla kaikki oltiin. Minä en ollutkaan päässyt käymään varmaan lähemmäs viiteentoista vuoteen, joten sain kyllä tosiaan ihan kunnon elämyksen ja rahalleni vastinetta. Seitsemällä eurolla sai katseltavaa todellakin joka sentin arvosta.

Sitten postauksen toinen aihe. Mulla on maailman paras mies. Kattokaa, mitä se rakensi mulle:

Se sinipunainen siellä keskellä huivia on ihan vain neulatyyny eikä mikään oma huivinkoristeluideani

Mies kävi Tallinnassakin ja koska mä en harmillisen tapahtumaketjun vuoksi päässytkään mukaan reissuun, se toi mulle sieltä tuliaisia.

Ja olen minäkin jossain onnistunut:

Ja joo, asuntomessutkin on nähty:

Josko siinä taas olisi vähäksi aikaa. Nyt olen neulonut sitä ystävän tuomaa halpakkaa huiviksi. Tulossa on suorakaiteen muotoinen viritys, jossa sauma keskellä, koska en jaksanut alkaa pohtia reunuskuviota ylhäältä alas toteutettavaksi. Lanka on huippupehmeää ja muutoin ihana neulottava, mutta halkeilee jonkin verran. Ei kuitenkaan pahasti tai niin, että kauheasti häiritsisi neulomista.

Viikonloppuna päräytetään Tampereelle ja Särkänniemeen. Itse en huvipuistolaitteista välitä yhtään, mutta lähden mielelläni penkin reunalle pälläämään toisten pahoinvointia pyörivissä rympsyttimissä. Huomiseksi sain ylipuhuttua itselleni Ikea-reissun. Pitäisi vaan miettiä, tarvitaanko sieltä oikeasti jotain, niin ei tarvitse sitten taas jälkikäteen muistaa, mitä kaikkea olisi pitänyt ostaa. Tänään kurvataan varmaankin hakemaan kesän kuudes viiden kilon mansikkalaatikollinen. Yhtäkään marjaa ei olla saatu pakastettua, mutta tästä satsista ajattelin raaskia tehdä talveksi purkillisen hilloa. Muuten menevät varmaan napostelumarjoina, kuten aiemmatkin laatikolliset. On syötävä tuoreena silloin, kun tarjolla on! Talvella niitä tulee kuitenkin ikävä, vaikka kuinka kesällä söisi itsensä ylitäyteen.

Eilen meillä juhlittiin kihlajaisia bileiden merkeissä.

Nauraa räkätin melkein koko illan pikkutunneille asti naama levällään, kuten kuvastakin näkyy. Kerrankin ei ole mun syy, jos kuva on samea, kun joku toinen oli kameran varressa.

Ellilläkin oli raskas päivä, kun oli monta leikittäjää seuraa pitämässä. Tänään se on jaksanut tehdä lähinnä tällaista hommaa:

Ja olen minä taas vähän neulonutkin. Pari huivia odottaa tuolla pingottajaansa, joka odottaa sulhasensa lupaamaa styrox-levyä pingotusalustaksi. Mm. se punainen Kamena-huivi on valmis ja kaksi vyyhtiä Kamenaa riitti juuri ja juuri: olisiko metriäkään jäänyt yli. Jännitti kyllä aika lailla jossain kohtaa päättelykerroksella, että mitenkähän käy. Ehtiipä noita pingotella myöhemminkin, kun ei ole mitään tiettyä tarkoitusta varten tehtyjä kumpikaan huivi.

Uutta neulettakin on aloiteltu.

Voitte varmaan arvata, mitä mieltä minä olin siitä, että sain lankatuliaisia? Kiiiitos siis lahjan antajalle vielä kerran! <3 Ja huivi tästäkin siis on vaihteeksi taas tulossa…

Viime päivinä olen myös kovasti pohtinut, mitä tekisin syksyn SNY-kierroksen kanssa, kun kerrankin olen tajunnut ajoissa, että sellainen on alkamassa. Osallistuisiko vai eikö? Kas siinä pulma.