Mario
Tää ois neulonu ittelleenki jotain ja pitäny sitä neulettansa jo tänään päässänsä, vaikkei yleensä juuri koskaan käytä mittään myssyjä.

Tyhjä katse.
Se on siis Mario, kuten joku saattoi tunnistaa. Neuloin sen viispuolikkailla puikoilla kaksinkertaisesta Sandnesin Alpakasta (menekki melkein 100 g). Silmukkamäärät on samat kuin Jatan ohjeessa. Ennen tätä nykersin samanlaisen mustasta kaksinkertaisesta Lanettista (menekki ehkä noin 75 g) vitosen puikkosilla, mutta siitä tuli mun makuun liian kireä ja paketoin sen pienipäisemmälle sisarelleni joulupakettiin. Arvatkaa, montako kuvaa siitä mustasta muistin ottaa.
Vihreä puukoru on joskus pari vuotta sitten Jyväskylän Popperista ostettu. Pitäisi virkuttaa joku rimpula vaihtokoruksi tuolle, että varmasti sitten mätsää kaikkiin vaatteisiin.
Että semmosta. Palaan taas sen ruskean kolmionykerryksen pariin.
Ainiin. Muistaako joku sen vihreän sliparin alun? Ei se mitään, ei sitä enää ole olemassakaan. Niin ohuet puikot teurastavat oikean sorkan etusormen niin reikäiseksi, että neulomisesta ei tullut enää yhtään mitään. Jippii. Ei muuta kuin miettimään uutta käyttöä niillekin langoille. Ehkä yritän seuraavaksi paksummilla puikoilla kaksinkertaisesta langasta. Tai sitten alistun siihen, että sitä sliparia ei vaan ole tarkoitettu onnistumaan.
Kiva pipo!
Tai sitten teippaat sen sormen. Tai diilaat jenkkilästä itseliimautuvia “sormustimia” eli sellaisia taipuisia ihomaisia sormiteippilappuja. Kätevää. ;o)