Puikot Vinkuu

Archive for August, 2008

Kiitos kommentoineille! Mä neulon kyllä edelleenkin, mutta vähemmän kuin ennen. Uskoisin kuitenkin, että syksyn aikana motivaatio palaa ja ennen kaikkea on taas aikaa neuloa. Nyt on molemmilla osa-alueilla ollut vähän haasteita.

Uskollinen kamerani on jossain muuttolaatikon uumenissa, joten jouduin kuvaamaan kamerakännykällä, jota en osaa käyttää, vaikka se ilmeisesti ihan tasokas vehjes onkin. Sen verran toivottavasti saatte selvää, että sukathan ne siinä. Ihan itselleni tein, kun teki mieli tehdä kaapin nurkassa neulomisvuoroaan odottaneesta läählääh-langasta jotain. Sukat on ihanat, pehmoiset jalassa ja lankaa oli hyvä neuloa. Tykkään langan väreistä tosi paljon ja vaikka tämä ihanuus onkin tällaista vähän pätkävärjättyä ja moniväristä, sävyt ovat niin lähellä toisiaan kuitenkin, että lopputuloksesta ei tullut sekasotkua.

Spekseistä sen verran, että lanka on Trekking pro naturaa, sävy 1600 (jonka sävyt toistuvat paremmin tässä jonkun toisen ottamassa kuvassa). Neuloin kakspuolikkailla puikoilla kärjestä aloittaen. Jalkaterässä 16 s per puikko ja ennen kantapäätä lisäsin molemmilla sivuilla kaksi silmukkaa. Tiimalasikantapää ja sen jälkeen varressa 3o1n-joustetta. Lankaa jäi vielä vähän jäljelle ja siitä voisi tulla vaikka kämmekkäät. Tai raitoja toisiin sukkiin. Voisi sopia hyvin vaikka ruskean Sisun kanssa yhteen. Katsellaan nyt.

Tässä välissä tein muuten toisenkin Shettiksen tuon edellisen postauksen valkoisen lisäksi, mutta sekin on muuttolaatikoiden uumenissa ja vielä kaiken lisäksi pingottamatta. Kuvaan, jos muistan. Kyllähän te osaatte sen kuvitella ilmankin.

Muutto on siis vielä edessä. Koko omaisuuteni on nyt käyty läpi. Sisko on ottanut onneksi suurimman osan kalusteistani, joita en halunnut kuljettaa mukanani uuteen kotiin. Roskiin ja UFF:n laatikkoon on mennyt aivan järjettömät määrät roinaa ja olen välillä ollut aivan epätoivoinen kaiken rojun keskellä tarpoessani. Viime viikonloppuna saatiin kuitenkin asunto pakettiin ja muuttovalmiiksi. Ylihuomenna päästään viemään ensimmäistä muuttokuormaa uuteen asuntoon ja lauantaina on sitten se varsinainen muuttokoitos. Matkan varrella on tapahtunut niin paljon kaikenlaista, etten oikein tiedä, mistä aloittaisin kertomaan.

Mun piti muuttaa Helsinkiin, mutta muutankin Lahteen. En muuta yksin, mutta en myöskään tulevan ex-aviopuolisoni kanssa. Avioero astuu voimaan syys-lokakuun vaihteessa. Työt piti aloittaa syyskuun alussa Helsingissä, mutta sainkin sovittua työnantajan kanssa, että voin työskennellä Lahdessa (Voi mikä helpotus!). Nyt olen lomalla sinne syyskuun alkuun asti, joten ehdin muuton jälkeen ehkä vielä vähän hengähtää rauhassa ja levätä. Voimille tämä kaikki on ottanut, mutta tällä hetkellä olen varmaan onnellisempi kuin koskaan ennen. Joskus elämässä tarvitsee uskaltaa ottaa pelottaviakin askeleita. Kerrankin tulevaisuus näyttää jännittävältä ja onnelliselta.